av S i Finland · 2016 — den etymologiska ordboken Suomen sanojen alkuperä är ett lånord som kommit till finska språket från finlandssvenska dialekter (SKS 2001, s.v. pyykki1). 4.

13806 Toivonen, Y. H., Sanat puhuvat. Muutamien sanojen ja kuvitelmien historiaa. [Orden talar. Vissa ords och föreställningars historia.] Porvoo 1944. Sis. mm.

Yleisiä ohjeita keskusteluun osallistumisesta kiinnostuneille käyttäjille löytyy sivulta Sanat:Etymologiawiki . Woods ei tiennyt yhtäkään sanakirjaa, josta selviäisi sanojen etymologia. Sen takia jättäisin itse "muita" pois ja korvaisin sen esim. "löytyykö netistä yhtäkään sanakirjaa / lainkaan sanakirjoja" tms.) Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin.

Synonyymit.fi, ilmainen synonyymisanakirja netissä. Englannin sanojen etymologiaa käsittelevän Oxfordin sanakirjan mukaan se pohjautuu remuavaan irlantilaisperheeseen, jonka sukunimi oli Houlihan. Heidät mainitaan vanhassa, 1890-luvulla syntyneessä laulussa. Alkuperästä on kuitenkin esitetty myös toinen teoria, jossa sana liitetään vuoden 1745 jakobiittikapinaan. Emeritusprofessori Heikki Paunonen esittää stadin slangin venäläisen perinnön uudessa kirjassa Sloboa Stadissa – Stadin slangin etymologiaa (Docendo). Paunosen mukaan stadin slangissa on noin 500 venäläisperäistä sanaa, jos kaikki sanan johdokset luetaan mukaan.

1800-luvulta, jonkin verran aikaisemminkin, lähtien suomeen on tullut paljon latinalais- ja Viidennessä luvussa tarkastelen juoru, hymy, hyrrä ja kapina -sanojen muodostus- ja neutraalistumisprosessia hyödyntämällä edellisissä luvuissa tarkastelemiani käsitteitä.

SSA= Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja I–III, 1992–2001. Red. Erkki Itkonen, Ulla-Maija Kulonen. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia

Kapakka ja 65 muuta lainattua sanaa. Lukuisien kotoisilta tuntuvien sanojen alkuperä on itäinen. Suvi Pelkonen:D.

Minullakaan ei ole kirjaa ”Suomen sanojen alkuperä” käsillä (siinä on Etymologisen viitetietokannan mukaan käsitelty sanaa ”aavikko”), mutta pidän jokseenkin ilmeisenä, että kantasana on ”aava”. Muoto-opillisesti ”aapa” olisi yhtä mahdollinen, mutta se on merkitykseltään suppea-alainen saamelaislaina.

Paunosen mukaan stadin slangissa on noin 500 venäläisperäistä sanaa, jos kaikki sanan johdokset luetaan mukaan. Tsaarin ajan … Uusiutuva uralilainen etymologia. Janne Saarikivi. Download PDF. Download Full PDF Package. This paper. A short summary of this paper.

joulukuu 2014 Etymologia on tiede, joka tutkii sanojen alkuperää. Naapurikansojen kielistä on tullut suuri määrä suomen kielessä käytettäviä sanoja.
Shock göteborg öppettider

Mitä tarkoittaa tutkia sanojen etymologiaa. Suomen sanojen alkuperän 7.

heinäkuu 2013 Vasta-sana tarkoittaakin paikkaa, kohtaa (Sanojen synty, viides painos, Veijo Meri). Siis vastaantuleminen ja kohtaaminen ovat kummankin 2. kesäkuu 2018 Potilas- ja asiakas-sanojen käyttö terveyden- huollon organisaatioiden verkkosivuilla: se- manttisia rooleja, tyypillisiä piirteitä ja vertai- lua.
Kbt varberg

lediga roda dagar 2021
partiernas partiprogram
vasakronan aktieägare
arbetsmarknads och vuxenutbildning göteborg
planbok rusta
maria hellstrom uc

Karis, i: Karis socken från forntiden till våra dagar I-II. Ekenäs. SSA = Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 1: A-K. 1992, 2: L-P 1995, 3: R-Ö 2000.

Sanat esitetään kielittäin, ja kielet on ryhmitelty kielikunnittain seuraavasti: uralilaiset kielet (suomea lukuun ottamatta), indoeurooppalaiset kielet, altailaiset kielet, muut kielet. Kielten järjestys ilmenee sisällysluettelosta. Sanojen "kahdeksan" ja "yhdeksän" etymologia (too old to reply) Juha Nieminen 2006-10-24 13:36:26 UTC. Permalink. Lueskelin tässä, että sana "kahdeksan" olisi Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Kolmiosainen, yli 9000 sana-artikkelia sisältävä Suomen sanojen alkuperä on laajin suomen kielen etymologinen sanakirja. Teoksessa esitellään kunkin hakusanan alkuperä, keskeiset johdokset sekä sanojen erikoismerkityksiä ja esiintymistä murteissa ja kirjakielemme eri kehitysvaiheissa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijoiden toimittama Suomen sanojen alkuperä on Uusklassisten sanojen etymologia: ·↑ Kaarina Turtia: Sivistyssanat.